Ensimmäisten päivien ihmeet

Kirjoittelen taas jälkijunassa, kun tuolla pentulaatikon laidalla aika menee vain ihastellessa pieniä.

Pennut siis syntyivät 29.4. aamuyöllä meillä pentulassa ja viimeinen sitten aamulla Aistissa. Kun kotiuduimme Aistista aamupäivällä, Darya käveli suoraan pentuhuoneeseen, kävi pentulaatikkoon kerälle ja haali pennut mahaansa vasten suojaan. Itse pidin vain huolta, että kaikki taas pääsivät tissille ja pysyivät lämpiminä. Pennut saivat tässä vaiheessa jokainen työnimen ja jossain vaiheessa iltaa esittelin ne myös Mikolle. Hieman 1,5 vuorokauden valvominen rupesi tässä kohtaa painamaan, sillä en huomannut mitään ihmeellistä…

Seuraavana aamuna sitten punnitsin pentuja ja ihmettelin, miten en löydä Teppoa mistään. Pennut vilistivät jo niin nopeasti laatikossa, että kun yritin siirtää jo punnittuja yhdestä kasasta toiseen, niin aina kasat oli sekaisin ja aina mulle vaan päätyi joku narttu käteen. Laitoin Elinalle jo huvittuneena viestiä, että onkohan Teppo tyttö, kun mä en löydä sitä täältä. No kuinkas sitten kävikään, kun Elina tuli iltapäivällä Daryaa ja pentuja tapaamaan, ja yhdessä käytiin vielä pennut läpi. Niin sieltä vaan neljä tyttöä kasasta löytyi. Eli nyt meillä on sitten Tyttö nimeltä Teppo.

Pentulaatikosta löytyy siis

  • Iita, ensimmäisenä syntynyt iso ja tumma tyttö, jolla on valkoista takatassuissa sekä iso valkoinen merkki rinnassa
  • Kyösti, syntyessä isoin ja vaalein poika, jolla myös aavistus valkoista takatassuissa
  • Kikka, iso vaalea tyttö, jolla pyöreä valkoinen merkki rinnassa
  • Twiggy, porukan pienin ja toinen tumma tyttö
  • Matti, syntyessä keskikastia sekä koon että värin puolesta
  • Teppo, syntyessä keskikastia sekä koon että värin puolesta. Nimestään huolimatta tyttö.
  • Tarmo, viimeisenä maailmaan tullut mutta sitäkin vauhdikkaampi poika

Sanotaan, että ensimmäisten viikkojen aikana kasvattaja huolehtii pennuista huolehtimalla nartusta. Tämä konkretisoitui ihan toden teolla, kun Darya sairastui muutama päivä synnytyksestä todella pahaan ripuliin. Sen kanssa käytiin kahden tunnin välein ulkona ja se sai kahden tunnin välein pienen annoksen ruokaa. Pahimpana hetkenä se ei kuitenkaan syönyt eikä juonut mitään ja sain väkisin juottaa sitä. Onneksi sitten lopulta ripulilääkkeet tehosivat ja sen jälkeen kaikki on ollut hyvin. Mutta hetken aikaa olin jo varma, että narttu kuivuu niin, ettei siltä riitä maitoakaan. Onneksi pennut kasvoivat siitä huolimatta tasaisesti.

Nyt pentulaatikosta kuuluu tasainen hypnoottinen lussutus sekä satunnainen kiljunta, kun joku pentu päätyy väärään paikkaan tai jää tallatuksi maitobaarin tungoksessa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s